Tervetuloa kiertotalouden laitokseen, jossa meno on mätää
Vastaanottohallin ovi hivuttautuu hitaasti ylöspäin. Päivän ensimmäinen jäteauto peruuttaa piippausäänin Gasumin Lohjan biokaasulaitoksen uumeniin. Tästä alkaa myös Rosk’n Rollin asiakkailta kerätyn biojätteen hyödyllinen matka.
”Viime vuonna käsittelimme noin 4 500 tonnia eli yli 450 jäteautollista Rosk’n Rollin asiakkaiden lajittelemaa biojätettä”, biokaasulaitoksen laitospäällikkö Sami Heinonen-Turkia sanoo.
Seuraamme biojätekuorman purkua paraatipaikalta, vastaanottohallista. Jäteauto jatkaa peruttamista aivan laitoksen jätebunkkerin laidalle, jonka jälkeen kuljettaja hitaasti hivuttaa auton takaosaa ylöspäin ja raottaa sitä.
Kosteata liejua alkaa pikkuhiljaa valua kuormasta ja kuuluu loiskahdus, kun eri tavalla pakattua biojätettä luiskahtaa alas monttuun.
”Kannattaa pysytellä loitolla. Monttuun kerätään viikossa noin 400–500 kuutiota biojätteitä ”, Heinonen-Turkia toteaa.
Nenää kutittavaa toimintaa
Hieman yllättäen käsittelyhallissa ei varsinaisesti haise pahalle, joskin nenää kyllä kutittaa hieman pistävä tuoksu ja jokunen talvikankea kärpänen pörrää ohitse. Varuillaan saa kuitenkin olla. Erilaisia mikrobeja alueella erittyy ilmaan, ja etenkin, kun jätekahmari pääsee töihin, kuuluu suojavarusteiden olla tiptop.
”Henkilökunnalla pitää olla henkilökohtaiset suojaimet sekä rokotukset kunnossa.”
Prosesseja seurataan valvomon puolelta, jossa valvontakameroilta syötetään reaaliaikaista kuvaa eri puolelta laitosta kahdelle isolle monitorille. Siinä kohtaa, kun koneisto alkaa yskiä, työntekijät jalkautuvat laitoksen puolelle selvittämään ongelmaa.
Välillä työntekijät tarttuvat lapioon, talikkoon tai jopa moottorisahaan, jos biojätekuorman seassa kelluukin jotain käsittelyyn sopimatonta tavaraa.
Väärin lajiteltu turvallisuusriski
”Muovikanistereja, joulukuusia, paistinpannuja … kerran poistimme paksuja kirjoja biojätteistä niiden jumiuduttua koneistoon. Se on aina turvallisuusriski, kun biojätteissä on sinne kuulumatonta tavaraa, mutta hyödyntämisen kannalta se ei ole katastrofi, jos yhdessä biojätepussissa on jotain pientä väärin lajiteltua,” Sami Heinonen-Turkia sanoo.
Biojätebunkkerin täyttyessä kahmari pääsee vauhtiin, kun Pasi Turunen tarttuu kaukosäätimeen. Melkein katonrajassa lepäävää koura laskeutuu hitaasti monttua kohti, avaa metalliset kyntensä, upottaa ne biojätemassaan ja nostaa saaliinsa ilmaan.
Biojätteet annostellaan eteenpäin sekoittimeen, jossa ne runnotaan taikinavatkainta muistuttavalla, spiraalin muotoisella ruuvilla.
Biojätteeseen lisätään prosessivettä ja massa sekoitetaan, jolloin eri tiheyksiset materiaalit erottuvat toisistaan. Tasaiseksi massaksi muuttunut aines imetään reikälevyn läpi, jolloin mahdolliset jäljellä olevat, 10 mm isommat kappaleet suodattuvat pois.
”Hiekan ja esimerkiksi muovisten jätepussijäännösten matka päätyy tähän”, Sami Heinonen-Turkia sanoo.
Kaasua ja mätää menoa
Materiaali pysyy reaktorissa noin 21 vuorokautta, jonka aikana orgaaninen materiaali hajoaa biokaasuksi ja ravinnepitoiseksi mädätysjäännökseksi. Tämän jälkeen kaasu kerätään jatkojalostukseen ja mädätysjäännös jatkaa matkaa lannoitevarastoon.
Biokaasureaktorissa orgaaninen massa, kuten proteiinit, hiilihydraatit ja rasvat, muuttuu biokaasuksi. Syntyneessä biokaasussa on metaania yli 60 prosenttia. Reaktorin jälkeen biokaasu jalostetaan eli siitä erotetaan hiilidioksidi ja poistetaan epäpuhtaudet. Nyt biokaasu eli biometaani on käyttövalmis.
”Lohjan kaasulaitoksella biometaani syötetään kahden kilometrin mittaisen liityntäputken kautta suoraan kaasuverkkoon. Vuositasolla biokaasulaitoksen tuotantokapasiteetti on noin 40 gigawattituntia biokaasua.”
Ravinteikkaat lopputuotteet
Biokaasun valmistuksessa jäljelle jäänyt mädätysjäännös hygienisoidaan, jolloin se kelpaa lannoitevalmisteeksi. Hygienisoinnissa mädätysjäännös lämmitetään yli 70-asteiseksi tunnin ajaksi. Lämpötila tappaa mädätysjäännöksessä mahdollisesti olevat kolibakteerit, salmonellan ja muut vastaavat mikrobit.
Biokaasulaitoksella tuotetaan kahta eri kierrätyslannoitevalmistetta lähialueen viljelijöille.
”Meillä tuotetaan suurin piirtein saman verran luomulannoitetta kuin laitokseen tulee sisään biojätettä”, Sami Heinonen-Turkia sanoo.
Lohjan biokaasulaitos itsessään on oma kiertotalouden yksikkönsä. Kaikki prosessissa käytetty vesi otetaan talteen ja kierrätetään, ja energiaa toimintoihin saadaan omasta lopputuotteesta, biokaasusta.
