Monilokerokokeilusta kannustavia tuloksia
Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelujen monilokerokeräyksen tutkimus on loppusuoralla. Kokeilu, jossa kerättiin kymmenen jätelajia pientalojen kotipihoilta, päättyi kesäkuun alussa. Ympäristöministeriön tukemassa tutkimuksessa tutkittiin kotitalouksien kierrätysasteen nostamista monilokerokeräyksellä. Alustavat tulokset ovat rohkaisevia. Tulosten perusteella Rosk’n Roll on suunnitellut uudenlaisen monilokeropalvelun alueensa asukkaille.
Erinomaiset materiaalikertymät hyötyjätteistä
Vuoden mittaiseen kokeiluun valittiin viime vuonna 200 pientaloasiakasta Sipoon ja Porvoon taajamista. Heille toimitettiin kaksi nelilokeroista jäteastiaa sekä yksi lisälokerikko. Näissä kerättiin seka- ja biojäte, pakkausmuovi ja -lasi, metalli, poistotekstiili, kartonki, paperi, piensähkölaitteet sekä akut ja paristot. Jäteastiat tyhjennettiin lokeroautolla, ja jokainen jätelaji ohjattiin eteenpäin joko materiaali- tai energiahyötykäyttöön.
Lopulliset tutkimusraportit julkaistaan syksyllä, mutta kotitalouksien kokeilujakso päättyi jo toukokuun lopussa.
Kokeiluun osallistuvat kotitaloudet lajittelivat noin 80 % roskistensa sisällöstä materiaalina hyödynnettäväksi. Sekajätettä, joka hyödynnetään energiana, jäi jäljelle vain viidennes kokeilutalouksien jätemäärästä.
Normaalisti yhdyskuntajätteestä, josta suurin osa syntyy kotitalouksissa, materiaalihyötykäyttöön saadaan Suomessa viimeisimpien tietojen mukaan noin 40 %.
Kehittämispäällikkö Pasi Iivonen ympäristöministeriöstä pitää monilokerokokeilun tuloksia rohkaisevina: ”Nämä tulokset olivat positiivisia, koska EU:n juuri hyväksytyt yhdyskuntajätteiden kierrätystavoitteet asettavat meidät haasteen eteen. Tavoitteena on kierrättää 55 % vuonna 2025, ja vuonna 2030 jo 60 %. Tämä tutkimus osoitti, miten paljon hyötyjätteitä on mahdollista saada kierrätykseen, kun lajittelu tehdään mahdollisimman helpoksi ja ihmiset ovat motivoituneita.”
Merkittävin ero jätteenkeräysjärjestelmien välillä oli biojätteessä, joka saatiin kokeilussa lajiteltua huomattavasti paremmin pois sekajätteen joukosta. Kokeilussa biojätteen osuus kokonaisjätemäärästä oli noin 35 %.
Myös muita hyötyjätteitä – lähinnä metallia, pakkauslasia ja -muovia sekä kartonkia – lajiteltiin kokeilutalouksissa enemmän. Kokeilussa tutkittiin myös sitä, mitä tarkasti lajittelevien kotien sekajätteeseen jää jäljelle. Sekajäteanalyysin mukaan kokeilutalouksien sekajätteeseen päätyi sitä mitä pitääkin eli mm. monimateriaalisia pakkauksia, likaista kartonkia ja muovia, pölypusseja ja kissanhiekkaa.
Tutkimukseen osallistui asiakkaita, jotka itse halusivat lähteä kokeiluun mukaan. Tutkimustuloksiin todennäköisesti hieman vaikuttaakin mukaan valikoituneiden asukkaiden keskimääräistä suurempi lajitteluinnokkuus.
Vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä
Tutkimuksessa selvitettiin myös, onko hyötyjätteiden kerääminen suoraan kiinteistöiltä järkevää kasvihuonekaasupäästöjen valossa. Monilokerokeräyksessä syntyviä päästöjä verrattiin järjestelmään, jossa pientaloasujilta kerätään kotoa vain sekajäte ja asiakkaat vievät itse lajittelemansa hyötyjätteet ekopisteille. Laskelmat vahvistivat, että monilokerokokeilun kasvihuonekaasupäästöt olivat hieman pienemmät kuin verrokkijärjestelmässä. Asiakasmäärästä ja keräyslogistiikan tehokkuudesta riippuen monilokerojärjestelmällä olisi mahdollista pienentää päästöjä jopa 30 %.
Asiakkailta runsaasti palautetta
Kokeiluun osallistuvailta kotitalouksilta saatiin runsaasti palautetta, sekä kiitosta että kritiikkiä. Asiakkaat kiittelivät lokerokeräyksen vaivattomuutta: jätteet sai pian sisältä pihalle pois tilaa viemästä. Ongelmaksi joillekin perheille muodostui sekajätteelle varatun tilan riittävyys. Kokeilussa sekajätteelle oli 120 litran lokero, joka tyhjennettiin neljän viikon välein.
Asiakaspalautetta koonnut palvelupäällikkö Tuija Klaus paljastaa, että kokeiluun osallistuvien mielipiteet myös jakautuivat selvästi joissakin asioissa. ”Esimerkiksi osa koki paperinkeräyksen turhana ja osa olisi tarvinnut siihen jopa lisää tilaa. Samoin biojätteen keräys oli toisille hyvin tärkeä, mutta kompostoiville talouksille turha.”
Asiakkailta kerätty runsas palaute on huomioitu, kun Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelu on suunnitellut asiakkailleen uudenlaisen monilokeropalvelun.
Uusi monilokeropalvelu joustaa
Itä-Uudellamaalla sekä osassa Länsi-Uuttamaata Rosk’n Rollilla on osana normaalia palveluvalikoimaa ollut tarjolla yhden astian monilokerokeräys. Siinä kotipihalta kerätään sekajäte, kartonki, lasi ja metalli. Lisäksi rinnalle on saanut paperinkeräysastian.
Nyt tutkimustulosten ja asiakaspalautteen pohjalta kehitettyyn uuteen monilokeropalveluun tulee mukaan paljon toivottu pakkausmuovi sekä biojätteen keräysmahdollisuus.
Uudessa palvelumallissa jokainen monilokeroasiakas saa pihalleen hyötyjäteastian, johon lajitellaan kartonki, metalli, lasi ja muovi. Rinnalle tuodaan valinnan mukaan joko kaksilokeroastia, johon lajitellaan bio- ja sekajäte tai pelkkä sekajäteastia, jos esimerkiksi kotitalous itse kompostoi. Astiakokoja ja tyhjennysvälejä muuntelemalla löytyy jokaiseen talouteen sopiva ratkaisu. Palvelun hintaan vaikuttaa erityisesti tyhjennystiheys.
”Monilokeroasiakkaalle palvelu on tuotu kotipihalle. Tästä arkea helpottavasta palvelusta hän maksaa hieman enemmän kuin asiakas, joka itse vie hyötyjätteensä ekopisteille. Uusi palvelu ei kuitenkaan ole hintatasoltaan nykyistä monilokerokeräystä kalliimpi, vaikka valinnanvaraa on enemmän”, Rosk’n Roll -jätehuoltopalveluja tuottavan Itä-Uudenmaan Jätehuollon toimitusjohtaja Vesa Heikkonen erittelee.
Vanhan konseptin monilokerokeräystä ei enää syksyn jälkeen jatketa. Rosk’n Roll ottaa yhteyttä kaikkiin nykyisiin monilokeroasiakkaisiin erikseen kesän aikana ja vanhan keräyksen mukaiset monilokeroastiat vaihdetaan uusiin syys-lokakuussa. Kokonaan uusille asiakkaille liittyminen monilokerokeräykseen tulee mahdolliseksi viimeistään ensi keväästä lähtien.
”Otamme kuitenkin ennakkoilmoittautumisia vastaan jo nyt! Jos tarpeeksi kiinnostuneita lähtee mukaan, voimme tuoda monilokeropalvelun myös Länsi-Uudellamaalla uusille alueille”, muistuttaa Tuija Klaus.