Rosk’n Rollin juhlaseminaarissa kiehtoivat kiertotalouden näkymät

Jätehuoltoyhtiö Rosk’n Roll juhlii tänä vuonna kolmekymmenvuotista taivaltaan. Juhlavuoden kunniaksi järjestettiin Kiertotalouden juhlaseminaari, jossa menneet vuodet ja kiertotalouden uudistujat nivoutuivat yhteen.

Kiertotalouden ratkaisujen avulla voimme pitää materiaalit ja tuotteet mahdollisimman pitkään käytössä. Ideaalimaailmassa talous toimii ympäristön kantokyvyn rajoissa. Paljon onkin tapahtunut siitä, kun jätehuoltoyhtiö Rosk’n Roll perustettiin vuonna 1993.

Rosk’n Rollin entisen toimitusjohtajan, ympäristöneuvos Stig Lönnqvistin aikaan kuntien jäteasemat olivat lokkien valtakuntaa – siinä, missä rottien ja roskisdyykkareiden. Ratkaisevaa muutoksen kannalta EU:sta tullut julkinen hankintalaki sekä kaatopaikkadirektiivi ja jätteenpolttodirektiivi. Hän kutsuu myös keskitettyä jätteenkuljetusta jätehuollon fundamentiksi.

”Ympäristöstä tuli meille pääasiakas”, Stig Lönnqvist sanoo.

Tänä päivänä Rosk’n Roll on vahvasti osana nykypäivän kiertotaloutta. Toimitusjohtaja Vesa Heikkosen mukaan yhtiön toiminta-alueella Itä- ja Länsi-Uudellamaalla asuu noin 230 000 ”roskiksen asiantuntijaa”. Heikkonen tiedostaa, että ihminen ei elä lajitellakseen, mutta yksi Rosk’n Rollin päämääristä on tehdä lajittelu ihmisille mahdollisimman helpoksi ja sen myötä kasvattaa kierrätysastetta.

Kiertotalouden tulokulmia

Otso Sillanaukeella, kiertotalouden ja kestävän kehityksen asiantuntijalla Demos Helsingistä, sen sijaan on kokemusta lajittelun viemisestä äärimmäisyyksiin. Testimielessä hän tutki, kuinka jätteettömäksi elämän voi viedä ja tuoko se uusia tulokulmia kiertotalouteen. Sillanaukeen kahden testivuoden aikana kertyneet sekajätteet mahtuivat kahteen lasipurkkiin, ja kokemuksista syntyi kirja Zero waste – jäähyväiset jätteille.

Rosk’n Rollin juhlaseminaarissa Otso Sillanaukee pohti muun muassa, mistä me oikein puhumme, kun puhumme kiertotaloudesta.

”Totuus on, että puhumme monesta eri asiasta. Eri tahoilla on erilaiset tulkinnat kiertotalouden tarkoituksesta laajassa kuvassa, mutta ytimessään siinä pitää olla kyse talouden perustan uudistamisesta.”

Globaalisti kierrätysaste on laskenut viimeisten vuosien aikana – Suomessa olemme reilusti jäljessä EU:n tavoitteista. Sillanaukeen näkemys on, että kiertotaloudesta puhuessa fokus tulisi olla luonnonvaroissa. Hän peräänkuuluttaa muutosta eteenkin neitseellisten raaka-aineiden, kuten hiekan, soran, kiven ja metallien käyttöön.

Muovi on materiaalina hyvin kierrätettävää

”Meidän on pienennettävä materiaalijalanjälkeämme eli sitä, miten paljon raaka-aineita käytämme päivittäisessä elämässämme. Lisäämällä kierrätettävien materiaalien määrää ja kasvattamalla kiertotalousastetta voimme ratkaista materiaalitarvetta. Samanaikaisesti meidän on suunniteltava yhteiskunta ja talous uudestaan kiertotalousnäkökulmasta”, Otso Sillanaukee sanoo.

Materiaaleista erityisesti muovin kierrätysaste kiinnostaa Borealis Polymers Oy:n Jaakko Tuomaista. Muovi on materiaalina kestävää ja siten erinomaisesti kierrätettävää, mutta käytännössä kierrätys Suomessa ei vielä toimi riittävän hyvin. Valtaosa muovista päätyy vielä polttoon materiaalikierrätyksen sijaan.

”Ensisijainen muovin kierrätystapa on mekaaninen kierrätys, jota täydentämään on tulossa kemiallinen kierrätysprosessi. Polttamista eli energiahyödyntämistä tulisi käyttää vain silloin, jos mekaaninen tai kemiallinen kierrätys ei onnistu. Kierrätysraaka-aineista valmistettua muovia voidaan käyttää yhä useammassa käyttökohteessa, kunhan kierrätysmuovin laatuun kiinnitetään huomiota. Tämä vaatii polymeeriosaamista, mutta näin voidaan korvata fossiilisten raaka-aineiden käyttöä”, hän toteaa.

Konttiruokaa paikallisesti

Redono Oy:n toimitusjohtajan Henri Laineen lähtökohtana on ravinteiden kierto. Rosk’n Rollin Munkkaan jäteasemalta löytyvässä viljelykontissa ruoka kasvaa paikallisessa PURE-ekosysteemissä. Kasvuravinteet ovat peräisin viereisestä Gasum Oy:n biokaasulaitoksesta: tuotannon sivuvirtana syntyy noin 50 000 tonnia biomassaa, jota tavanomaisesti levitetään pelloille.

Rekkarallina ilmaistuna se tarkoittaa yli 2 000 rekkalastia vuodessa tai yli 10 lastia päivässä.

Kontin vertikaalisessa kasvuympäristössä viljely vaatii noin 90 prosenttia vähemmän vettä kuin perinteinen viljely ja orgaanisen materiaalin kasvu on nopea. Konttiteknologialla tuotetaan muun muassa humalaa, mikrolevää ja osterivinokasta.

”Konteissa voidaan tuottaa paikallista ruokaa Lohjan kokoiselle kaupungille. Kysymys onkin pitkälti siitä, miten meidän ruokamme tuotetaan tulevaisuudessa. Löytyykö ilmastonmuutoksen edetessä enää sopivaa maaperää viljelyyn”, Henri Laine pohtii.

Biohiili sitoo hiilidioksidia

Metsäteollisuuden ja perinteisen viljelyn sivuvirrat – oljet ja muuta peltojätteet – ovat rakennuskonserni GRK Suomi Oy:n kiinnostuksen kohteena, biohiilen muodossa. Yhtiö on yksi Suomen suurimmista infrarakentajista ja on tutkinut biohiilen mahdollisuuksia etenkin tienrakennustoiminnassaan. 

Materiaali, periaatteessa mikä vaan orgaaninen aine, kuumennetaan pyrolyysiprosessia. Tuotettu lämpöenergia otetaan talteen samalla kun kaikki muu paitsi huokoinen, vettä ja ravinteita tehokkaasti sitova musta biohiili häviää.

”Tienrakennusinfrassa se tarkoittaa, että päästöt vähenevät samalla kun esimerkiksi viheralueen kosteuden ja ravinteiden sidontakapasiteetti kasvaa merkittävästi”, GRK:n biotuoteliiketoiminnan johtaja Mika Häkli toteaa. 

Peltojätteiden lisäksi biohiilen raaka-aineena toimivat metsäjätteet, saha- ja muut puujätteet, puiset rakennusjätteet, puutarhajätteet kuten risut ja oksat sekä hevosen lanta.

”Biohiilen kiertotaloudellinen status on hiilidioksidinegatiivinen. Muutoin nämä raaka-aineet jäisivät pellolle tai metsään lahoamaan tai mätänemään ja prosessissa syntyy hiilidioksidia ilmaan”, Häkli sanoo. 

Rosk’n Rollin kiertotalouden juhlaseminaari järjestettiin Porvoossa.