Hallituksen toimet nostavat jätemaksuja

Valtioneuvosto antoi torstaina 22.6.2016 esityksen uudeksi hankintalaiksi. Esitys rajaa merkittävästi julkisten toimijoiden nykyistä mahdollisuutta myydä palveluitaan markkinoilla. Toteutuessaan esitys kriisiyttäisi kuntien vastuulla olevan jätehuollon ja johtaisi väistämättä asukkaiden jätemaksujen nostamiseen. Maksajiksi joutuisivat lisäksi paikalliset yritykset, maanviljelijät ja mahdollisesti myös kunnat. Tähän asti jätehuolto on kustannettu jätemaksuin. Jatkossa kunnat voivat joutua tukemaan jätehuoltoa verovaroilla. Myös yhdyskuntajätehuollon kehitys ja korkea laatu vaarantuvat.

Suomi sääntelemässä EU-direktiiviä tiukemmin

Hankintalailla toimeenpannaan EU:n hankintadirektiivi Suomessa. Hallitus esittää hankintalakiin direktiiviä tiukempaa sääntelyä. Jätelaitosyhdistys pitää tiukennusta turhana ja haitallisena. Hallituksen kaavailujen vaikutukset näkyvät toteutuessaan jokaisen suomalaisen kukkarossa. Asukkaiden jätehuoltomaksut nousivat jopa 30 prosenttia. Toteutuessaan hallituksen esityksestä hyötyisivät vain suuret valtakunnalliset yritykset.

Paikallistalous kärsii – pienyrittäjiä kuristetaan

Hallituksen esitys vähentäisi kilpailua, erityisesti haja-asutusalueilla ja maaseudulla. Monet pienyrittäjät ja viljelijät jäävät monopolisoituvan yksityisen palveluntarjonnan ja voittoa maksimoivan hinnoittelun varaan.

”Pk-yrityksille jätehuoltokustannusten nousu voi olla vielä asukkaiden maksujen korotuksia suurempi. Yksityisellä sektorilla on myös suuria puutteita jätehuoltopalvelujen alueellisessa tarjonnassa. Pitkät jätteenkuljetusmatkat lisäävät hintaa entisestään. Esimerkiksi biojätteen kuljettaminen Kemistä Forssaan on kyllä mahdollista, mutta kustannukset jäävät jätteen tuottajan maksettavaksi. Riski laittomaan ja ympäristöä pilaavaan dumppaamiseen lisääntyy”, listaa Jätelaitosyhdistyksen uusi toimitusjohtaja Riku Eksymä.

Rakennustyömaiden ja yritysten jätteenkuljetuksia hoitava porvoolainen kuljetusliike J. Salomaa Oy on jo vuosia toimittanut Itä-Uudeltamaalta kerätyt jätekuormat Itä-Uudenmaan Jätehuollon vastaanottopaikkoihin.

”Paikallisen vastaanottomahdollisuuden säilyttäminen olisi järkevää ennen kaikkea asiakkaiden jätehuoltokustannusten kannalta”, arvioi toimitusjohtaja Johnny Salomaa mahdollisesti kaventuvia yrittäjän valintamahdollisuuksia.

Paikallinen vastaanotto- ja käsittelypaikka on Salomaan mielestä tärkeä toimivan ja tehokkaan logistiikan kannalta. Jos jätteen vastaanottopaikka on kaukana, kuljetuskustannusten nousu lisää jätehuollon asiakashintoja merkittävästi. Myös ympäristövaikutukset kasvavat pidentyvän kuljetusmatkan myötä.

”Hankintalakivalmistelussa on kuultu valtakunnallisten suuryritysten kovaäänisiä vaatimuksia. Käytännössä tämä muutos tulee merkitsemään suoraa tulonsiirtoa tavallisilta kuntalaisilta ja pienyrityksiltä suurille valtakunnallisille yrityksille”, hämmästelee Riku Eksymä.

Hankintalakiin esitetyllä ulosmyynnin rajauksella paikallistalous tulee kärsimään. Monen paikallisen yrittäjän mahdollisuudet yritystoiminnan jatkamiseen heikkenevät. Esimerkiksi lohjalainen kahden miehen rakennusliike joutuisi ajamaan työmaidensa rakennus- ja purkujätteet pitkän matkan päähän lähellä olevan kunnan jäteaseman sijaan. Jari Rautiainen ja Klaus Sahlström Rakentajan Taustajoukot Oy:stä tuovat rakennus- tai purkujätettä kuntien omistaman Rosk’n Roll -jätehuoltopalvelujen Munkkaan jätekeskukseen kahdesta kolmeen kertaa viikossa. Mikäli hankintalaki kiristäisi kuntien mahdollisuuksia vastaanottaa jätettä yrityksiltä, olisi Rakentajan taustajoukkojenkin etsittävä jätehuoltoratkaisunsa muualta.

”Emme kyllä yhtään tiedä, mistä vastaavaa palvelua lähtisimme etsimään”, Jari Rautiainen ihmettelee.

Uudellamaalla toimivalla Rosk’n Rollilla on vastaavia asiakkaita yli 800. Hankintalain tiukentaminen vie palvelut näiltä paikallisilta pieniltä yrityksiltä kauemmas.

EU:n sisämarkkinat vääristyvät

Muut Pohjoismaat ovat linjanneet, että julkisille toimijoille EU-direktiivissä säädetty 20 prosentin raja markkinoilla toimimiseen tulee toteuttaa kunkin maan kansallisessa lainsäädännössä. Kansallisesti poikkeavalla sääntelyllä jäsenmaat joutuisivat eriarvoiseen asemaan jolloin EU:n sisämarkkinat vääristyvät. Suomi on nyt Euroopan ainoa maa, joka esittää tiukempaa rajausta.

Jätehuollon kehitys ja innovointi uhkaavat heikentyä.

”Nyt on viimeistään syytä nähdä valtava työ, jota julkinen jätehuolto on tehnyt kiertotalouden kehittämiseksi sekä ympäristön ja terveyden suojelemiseksi. Julkisen jätehuollon mahdollistaman yhteistyön turvin on kehitetty Suomen talouden kaipaamia vientituotteita. Kunnan jätehuollon tarjoama yrityskumppanuus on mahdollistanut useiden uusien cleantech -yrityksien perustamisen ja laajentanut alan kilpailua. Koko kehitystyö uhkaa joutua romukoppaan, jos yhteistyömahdollisuudet estetään harkitsemattomalla lainsäädännöllä”, harmittelee Eksymä.

”Hankintalain ulosmyynnin raja on ehdottomasti pidettävä 20 prosentissa.”