Rosk’n Roll tutki sekajätteen koostumusta: Lajittelematta jää yhä paljon kierrätyskelpoista materiaalia
Rosk’n Roll on tutkinut toimialueensa kotitalouksien sekajätteen eli tavallisten roskapussien koostumusta. Jäteyhtiö halusi selvittää, mitä materiaaleja kodeissa sekajätteeseen yhä päätyy. Tuloksista selviää, että lajittelussa ja kierrättämisessä on vielä paljon parantamisen varaa.
Tutkimuksessa roskapussit avattiin ja niiden sisältö luokiteltiin 11 eri materiaaliryhmään Suomen Kiertovoima ry:n ohjeen mukaisesti. 38 prosenttia sekajätteen sisällöstä oli keittiö- ja puutarhajätteitä, 16 prosenttia muovia. Toiset 16 prosenttia kuului ryhmään ”sekalaiset”, jotka suurimmaksi osaksi ovat sitä, mikä oikeastikin kuuluisikin laittaa sekajätteeseen: vaippoja, pölypusseja, kissanhiekkaa, astioita jne. Loppu roskapussien sisällöstä oli lähinnä paperia, kartonkia, lasia, metallia sekä tekstiileitä ja jalkineita.
Sekajäte kuljetetaan jätteenpolttoon, jossa se saadaan hyödynnettyä sähkönä ja lämpönä. ”Iso osa roskapussien sisällöstä oli kuitenkin sellaista, jonka olisi voinut lajitella erikseen ja siten ohjata kierrätykseen ja uusiomateriaaliksi”, tiivistää erityisasiantuntija Marika Makkonen Rosk’n Rollilta.
Eniten kierrätyspotentiaalia olisi biojätteessä, jota sekajätteessä oli jopa yli kolmannes, etenkin kun mukaan lasketaan pehmopaperit, jotka saa laittaa biojäteastiaan. Biojätteen saaminen pois sekajätteen joukosta olisi tärkeää. Erilliskerätystä biojätteestä tehdään paitsi biokaasua, myös lannoitteita. Kierrättämällä saataisiin siis biojätteen sisältämät ravinteet talteen.
Muovit ovat toinen materiaali, jonka lajittelua ja kierrättämistä olisi erityisesti tehostettava.
”Suurin osa roskapussien kartongista ja muovistakin olisi ollut kierrätyskelpoista eli pakkauksia, jotka olisi voinut lajitella erikseen. Vaikka hyvin likaiset pakkaukset ja muoviset pikkutavarat kuuluvatkin lajitteluohjeiden mukaan sekajätteeseen, näiden osuus oli aika pieni.”
Eroja eri asumismuotojen välillä
Jätteitä tutkittiin kolmelta eri kohderyhmältä: haja-asutusalueen pientaloista, taajamien pientaloista sekä vähintään 10 huoneiston taloyhtiöistä.
Eniten sekajätettä asukasmäärään suhteutettuna tuottivat taajamien pientalot, toiseksi eniten taloyhtiöt ja vähiten haja-asutusalueiden kiinteistöt. Eroa löytyi myös sekajätteen koostumuksessa: haja-asutusalueen asukkaiden roskapusseissa oli biojätettä vähemmän kuin toisilla kohderyhmillä.
”Eroja selittävät varmaankin kompostoinnin yleisyys sekä kulutustottumukset”, Makkonen pohtii.
Keräyspalvelujen läheisyys ei näytä yksin riittävän nostamaan lajitteluintoa: ”Vähintään 10 huoneiston kiinteistöillä olisi myös kaikkien lajiteltavien pakkausjätteiden ja biojätteen keräysastiat omassa pihassaan. Silti merkittävä osa taloyhtiöiden asukkaista ei käytä tätä palvelua ja lajittele”, Makkonen huomauttaa.
”Myönteistä on kuitenkin se, että lajittelu on vuosien saatossa lisääntynyt ja ihmisten kiinnostus kierrättämistä kohtaan on kasvussa.”
”Meidän pitää vielä enemmän pyrkiä lisäämään tietoisuutta lajittelun ja kierrättämisen tärkeydestä ja hyödyistä. Jätehuolto on ottanut isoja harppauksia kehityksessä eteenpäin viime vuosina, mutta vanhat tavat, käsitykset ja tottumukset istuvat sitkeässä. Edelleen valitettavasti elää esimerkiksi virheellinen luulo siitä, että kaikki lajitellut jätteet menisivät jossain vaiheessa samaan laariin.”
Asuinkiinteistöjen sekajätteen koostumusta on tutkittu viime vuosina myös mm. pääkaupunkiseudulla, Lounais-Suomessa ja Päijät-Hämeen seudulla. Tutkimustulosten perusteella sekajätteen koostumus Rosk’n Rollin alueella on hyvin samanlaista kuin näillä alueilla.
Lajittelu helpottuu määräysten myötä
Pakkausjätteitä ja pienmetallia kerätään ekopisteillä sekä kiinteistöjen omissa jäteastioissa.
Lajittelu helpottuu monessa kodissa lähitulevaisuudessa, kun uusi jätelaki ja jätehuoltomääräykset velvoittavat yhä useamman kiinteistön taajamissa ottamaan kotipihalle jäteastiat eri jätelajeille. Biojätteen osalta kompostointi (lämpöeristetyssä ja haittaeläimiltä suojatussa kompostorissa) säilyy vaihtoehtona.
”Haja-asutusalueillakin on mahdollista kierrättää esimerkiksi kompostoimalla ja viemällä jätteet ekopisteille. Meillä Uudellamaalla on Ringin ja Rosk’n Rollin ekopisteitä melko tiheään, joten kierrätettäviä jätteitä ei tarvitse lähteä kuljettamaan kovin kauas”, mainitsee Rosk’n Rollin palvelu- ja kehitysjohtaja Marko Printz.
Sekajätteen koostumustutkimuksen tutkimusraportti on luettavissa Rosk’n Rollin verkkosivulla rosknroll.fi/tutkimus-ja-kehitys/