Muovijalostamo pureskelee muovipakkauksia ympäri vuorokauden
Muovipakkausten kierrätyslaitoksessa tapahtuu tyhjien jugurttipurkkien, pesuainepullojen, leikkelepakettien ja muiden muovipakkausserkusten muodonmuutos uusioraaka-aineeksi.
Kaikenlaiset muovipakkaukset ovat NG Nordicin Riihimäen muovijalostamolla haluttua tavaraa. Kodeissa kerätyt muovipakkaukset kiertävät laitoksen useiden erilaisten koneyksiköiden läpi, joista rivistön viimeinen sylkee sisuksistaan pieniä kierrätysmuovirakeita. Mitä enemmän pakkauksia syötetään laitoksen uumeniin, sitä suurempia määriä neitseellistä muoviraaka-ainetta säästyy uusien muovitavaroiden tuotannossa.
”Ensisijainen tavoitteemme on kannustaa ihmisiä lajittelemaan entistä enemmän muovipakkauksia kierrätykseen. Tärkeää on myös muistuttaa pakkaustuottajia, että heidän vastuullaan on valmistaa pakkauksia, joiden kierrätettävyysaste on korkea”, sanoo kaupallinen päällikkö Anniina Rasmus NG Nordic -yhtiöstä.
Lajitteluinto nousussa
Suomalaisten into lajitella muovipakkauksia onkin noususuuntainen. Määrän kasvuun on osaltaan vaikuttanut lisääntynyt muovinkeräyspisteiden määrä sekä se, että yhä useamman kodin pihalta löytyy keräysastia muovipakkauksille. Silti pinnistelyä tarvitaan, jotta Suomi yltäisi EU:n asettamiin muovipakkausten kierrätystavoitteisiin ja samalla säästyisi sakkaavasta lajittelusta aiheutuvista lisämaksuista.
Alhainen kierrätysaste on yksi syy siihen, että lajitteluohjeita on vastikään hieman muutettu: likaisen muovipakkauksen nopea pyyhkäisy riittää ennen kierrätysastiaan viemistä. Pieni kosteuskaan ei haittaa prosessia.
2024
Muovipakkausten keräysmäärä Suomessa kasvoi yli 15 prosentilla ja kierrätysaste oli noin 30 prosenttia.
125 000 t
muovipakkauksia saatetaan markkinoille joka vuosi. Niistä vähintään 74 prosenttia olisi pystyttävä lajittelemaan ja keräämään erikseen, jotta EU:n asettama kierrätystavoite täyttyisi.
2025
Muovipakkausten kierrätysasteen tavoitteena on 50 prosenttia. Laskennallisen muutoksen takia mukaan saa laskea vain lopputuotteeksi päätyvän osuuden, eli muovipakkauksia on lajiteltava entistä enemmän.
2030
Kaikkien EU-markkinoille tuotujen muovipakkausten pitäisi olla kierrätyskelpoisia ja kierrätettävissä kohtuullisin kustannuksin. Sen lisäksi pakkauksissa on oltava tietty osuus kierrätysraaka-ainetta.
”Kierrätyslaitoksen prosessit kehittyvät koko ajan, ja ehdottoman tärkeätä on saada enemmän muovipakkauksia kiertoon”, Rasmus sanoo.
Mutta mitä muovinjalostuslaitoksessa oikein tapahtuu? Minkälaiseen pyöritykseen juustopakkaukset, sampoopullot ja viinirypälerasiat joutuvat? Anniina Rasmuksen ja käyttöinsinööri Pekka Hirvosen luotsaamana pääsimme kurkistamaan NG Nordicin Riihimäen jalostuslaitoksen sisuksiin.
Liukuhihnalla laitoksen syövereihin
Lähtöpisteenä toimii iso halli, johon muun muassa Rosk’n Rollin asiakkaiden lajittelemat muovipakkaukset kasataan, joko paaleissa tai irtonaisena. Hallissa lajittelukouralla varustettu kaivuri syöttää kourallisen pakkauksia kerrallaan liukuhihnalle ja kuljettaa ne eteenpäin. Isossa, suppilon muotoisessa häkkyrässä irtonaiset ja muovipusseihin pakatut muovipakkaukset revitään, pyöritetään, murskataan ja runnotaan sopivimmaksi, noin 10–30 cm suuruisiksi, kappaleiksi.
Muovipakkausten keräysmäärät
Rosk’n Rollin kunnissa Itä- ja Länsi-Uudellamaalla
2020 475 tonnia
2021 733 tonnia
2022 772 tonnia
2023 854 tonnia
Kovistelun jälkeen muovit matkaavat NIR-lajittelukoneen suuaukolle optiseen tunnistukseen. Koje käyttää infrapunavaloa tunnistaakseen pakkauksissa käytettyjä muovilajeja. Helpottaakseen tunnistustyötä on hyvä irrottaa esimerkiksi pumppuosa käsisaippuasta ja korkki pesuainepullosta; ne kun saattavat olla eri muovilaatua kuin itse puteli.
Yhdestä muovilaadusta valmistetut pakkaukset ovatkin kierrätettävyyden kannalta parhaita. Sama pätee mahdollisimman vaaleisiin tai yksivärisiin ja kokovärjättyihin pakkauksiin.
”Muovipakkaukset kulkevat liukuhinnalla infrapunavaloa tuottavan halogeenilampun alitse. Pakkauksista takaisin heijastuvasta valosta tietokoneen useat mittauspisteet tunnistavat, minkälaisesta muovista on kyse. Jokaisella muovilla on oma valon aallonpituus ja laadun mukaan muovipakkaukset joko puhalletaan paineilmalla eteenpäin prosessissa tai tiputetaan uudelle tunnistuskierrokselle”, Pekka Hirvonen selittää.
Taitavat tunnistuskojeet
Riihimäen muovinjalostamo on pitkälti automatisoitu, mutta prosesseja valvotaan ympäri vuorokauden viiden henkilön voimin. Vaaratilanteita saattavat aiheuttaa esimerkiksi muovipakkausten sekaan joutuneet räjähdysalttiit paristot, akut ja aerosolipullot.
”Tällaiset pitää poistaa koneistosta ihmisvoimin.”
Tunnistuskojeita – nirrejä – on laitoksessa yhteensä yhdeksän. Niiden välillä kulkee vuoristoratamainen letka kuljetusnauhoja, joiden päällä muovipakkaukset liikkuvat infrapunalaitteesta seuraavaan.
”Lajittelukoneet pystyvät tunnistamaan monia eri muovilaatua”, Hirvonen toteaa.
Kierrätykseen kelpaavasta muovista saadaan kierrätettyä valtaosa, mutta prosessiin saapuvat paalit ja irtokuormat sisältävät myös puhdasta roskaa, kuten biojätettä ja kierrätykseen kelpaamatonta pakkausmuovia, kuten monikerrosmuoveja. Kierrätykseen kelpaamaton materiaali myydään kierrätyspolttoaineena voimalaitoksille, muut jatkavat nirrinjälkeistä kierrätysmenoaan.
”Tässä kohtaa eri muovilajit erotellaan toisistaan. PET-muovit menevät yhteistyökumppaneillemme hyötykäyttöön ja tavallisimmat pakkauksissa esiintyvät muovilaadut LDPE, HDPE ja PP kerätään erikseen ja säilytetään paaleissa materiaalin mukaan ennen jatkoprosessointia”, Anniina Rasmus sanoo.
Laadunmukainen järjestys
Seuraavassa hallissa muovipaalit ovatkin jo kasattuina järjestelmällisesti päällekkäin laadun mukaan. Paalien välinen ero näkyy silmissä: kirkasvärisistä kansista ja rasioista harppaus harmaampiin ja ohuempiin muoveihin on selkeä.
Harvahampainen trukki lähestyy, noukkii kyytiin LDPE-muovia sisältävän paalin ja siirtää sen syöttöhihnalle. Vuorossa on mahdollisesti jäljellä olevan metallin erotus ja lisää kovakouraista käsittelyä murskauksen muodossa. Tämän jälkeen odottaa kylmäpesu isossa pesukonerummussa ja kitkapesu, jossa 200 nopeasti pyörivää lapaa hankaa muoveja toisiaan vastaan.
”Tässä ideana on poistaa mahdollisimman paljon jäljellä olevista etiketeistä ja painomusteista”, Pekka Hirvonen kertoo. ”Sitten muovit leikataan, johdetaan uudestaan kitkapesuriin, kuivataan hieman ja johdetaan kellutusaltaaseen. Pinnalla pysyy haluamamme muovilaadut, muut uppoavat.”
Hipuista granulaattiin
Seuraa kierros isossa kuivausrummussa ennen loppuvaihetta: sekoitussäiliö, jossa muovihiput kuumennetaan, lisäaineita lisätään ja sula muovimassa pakotetaan hienoreikäisen suodattimen läpi. Muovipakkauksista on syntynyt tasalaatuisia ja -värisiä muovinrakeita eli kierrätysmuovigranulaattia, jonka hiilijalanjälki on 70 prosenttia pienempi kuin neitseellisten muovien (lue lisää tästä).
Tällä hetkellä osa suomalaisten kodeissa lajitelluista pakkauksista kuljetetaan ulkomaille käsiteltäväksi. Parannusta on kuitenkin pian odotettavissa: NG Nordicin Riihimäen laitoksen naapuritontille nousee pakkaustuottajayhteisö Sumin uusi muovipakkausten käsittelylaitos, jonka myötä kotimainen käsittelykapasiteetti kasvaa merkittävästi.
Vuonna 2026 valmistuvassa laitoksessa lajitellaan yli 50 000 tonnia muovipakkauksia vuodessa. Suomalaisten lajittelutunnollisuuden noustaessa käsittelykapasiteetti voidaan tarvittaessa kaksinkertaistaa.
NG Nordic on Fortum Recycling & Waste ja NG Groupin yhteinen yritysnimi 31.3.2025 lähtien.